Merry Christmas!

“It’s beginning to look a lot like Christmas;

Soon the bells will start,

And the thing that will make them ring

Is the carol that you sing

Right within your heart.”

Iloista Joulun aikaa, Onnea ja menestystä vuodelle tulevalle!

 

Pienet töppösten jäljet lumessa näin-
kaksi tonttua kulki käsikkäin.
Ohi on kiire tonttujen
– nyt on aika rauhan ja rakkauden

Iloista Joulun aikaa teille kaikille meiltä kaikilta!

May all the sweet magic of Christmas conspire
to gladden your heart and fill every desire.

Merry Christmas to all of you from all of us!

Iso, pieni mies!

Meillä täällä taapertaa, vipeltää, hyppelee ja juoksee tuommoinen pikkuinen lila-salama. Nää on niin hauskoja aikoja kissanpennun elämässä, kun kaikki eteentuleva on uutta, jännää ja mielenkiintoista. Lelut kiinnostaa jo hurjasti. Mutta kaikkein hauskinta on kuitenkin se, että saa leikkiä ihmisen sylissä! =)

Tässä muutama kuvanen pienestä piikkisiasta =D

Sir Hugelot 3 viikkoa!

Meidän pikku-mies täytti juuri 3 viikkoa. Vauhtia ja menohaluja piisaa. Minua se tulee jo ihan itse moikkaamaan, silitettäväksi ja pussattavaksi. Koiriinkin se on jo päässyt tutustumaan ja kovasti se on niistä ihmeissään. Tunne on molemminpuolinen.

Nyt kun ikää on tuo kolme viikkoa, paino on koko ajan vain noussut (3viikkois-synttärin kunniaksi ylittyi 400 grammaa), ja jalka on niin hyvännäköinen, ettei sitä enää erilaiseksi eroita.. Nyt alkaa sydän olla huojentunut. Meidän Hugelotista taisi sentään tulla eläjä, vaikka sisaruksilla ei niin hyvin käynytkään. Tietysti vielä voi kaikki mennä aivan pieleen, mutta nyt näyttää oikein hyvältä ja siitä täytyy olla iloinen.

Tässä vielä vähän kolme-viikkoiskuvia. =)
Ja Galleriassa lisää.

Tämä vauvamasu on kyllä liikkis!

Pikkuinen perhe. =)

Kummallinen olento ilmestyi sänkyn laidalle.

On se vaan söötti!

Pieni höyhensarjalainen

Ei mennyt kaikki niinkuin Strömsössä! Lillanin synnytys venyi ja paukkui. Tiedossa oli jo ennen laskettua aikaa, että sieltä ei ole tulossa kuin mahdollisesti vain yksi pentu. Torstaina 9.1. käytiin sitten leikkuroimassa pikkuinen kissapoika maailmaan.

Lillanin ainokainen on osoittanut tähän mennessä lujaa selviytymistahtoa ja emo on sitä hoitanut kaikella sillä huolella ja hoivalla, jollei enemmälläkin kuin ensimmäistä katrastaan.

Suureksi murheekseni jalostukseen ja näyttelyihin pennusta ei ole, koska sillä on varvaspuutos. Lisäksi ko. jalassa oli asentomuutos syntyessä. Nyt se näyttää jo lupaavammalta ja uskallan varovaisesti toivoa, että siitä tulee käyttökelpoinen jalka vielä.

Pikkuisella höyhensarjalaisella ei sen sijaan ole muita kuin elämänvoittoisia ajatuksia! Se on maailman lungein kolli! Uteliaana se (vasta reilu viikkoinen) katselee maailmaa, yrittää jo ottaa oikeita askeleita, kellii sylissäni, syö sormiani ja pyydystää tassullaan. Se on hurjanmoisen ihana! Täysin varastanut minun sydämeni!

Näillä näkymin meidän pikku-miehellä on jo oma koti tiedossa (jos vain allekirjoittanut malttaa siitä joskus luopua, hih...).

Meidän pieni höyhensarjalainen, ikää 10pv. Kuvaaja RK.

Kuvapäivitys Kirpusta

Huhhahhei, miten nopeasti voikaan koti muuttua pennun näköiseksi! :D Nyt on tavaraa nostettu yhä ylemmäksi hyllyille, lattioilla lojuu hujan hajan leluja ja mitä ihmeellisempi juttuja. Mistä tuommoinen pikku pentu oikeasti keksiikin etsiä ja löytää niin monimuotoisesti kaikkea! Mahtaa olla ihmeellinen tämä maailma pikkuisen koiran silmin!

Vallan suloinen tuo pikku-kaveri kuitenkin on! Suhtautuu kaikkeen niin avoimesti ja on saanut leikkeihin kiedottua kaikki lauman isot jäsenet. Agilitykentän laidalla keskittyi tosi hyvin tekemiseen vaikka kaveri sai leikkiä ja treenata kentällä. Keinun pämähdykset ja isossa hallissa kaikuvat äänet eivät tuntuneet missään.

Sen verran kuitenkin kiinnosti tuo agilityn-ihmeellinen maailma, että jollei tekemistä ollut tarjolla, niin kovasti olisi Kirppu ollut menossa kentälle.. kentän laidalla maleksimisen sijaan! ;-)  Mun paras veikkaus onkin, että kun tämä pikkuinen on päässyt itse agilityä kokeilemaan... se ei välttämättä ihan niin mielellään enää tyydy agia vain katselemaan!

Yksi Kirpun valloittavimmista piirteistä on se, miten se rauhoittuu syliin. Se voisi olla sylissä vaikka ihan koko ajan. Ja hyvin usein se nukahtaa- kyllä!- nukahtaa syliin. Lutuinen pikku-lapsi. <3 br="">

Pyörremyrsky

Vauhdikas viikonloppu takana ja ihan tyhjin käsin en ole kotio selvinnyt! Meille tuli kyläilemään ja suurta maailmaa kokemaan pieni, punainen paimenpoika, Kirppu! Kirppu on sopivan kodin kohdalle sattuessa valmis muuttamaan uuteen kotiin!! Kyseessä on erittäin lapsiystävällinen, rohkea ja iloinen pieni mies! Saa vinkata eteenpäin, jos joku tietää perheen missä olisi bc-pennun kokoinen kolo! Kyseessä on Rajahiilen Taifuuni ja kasvattajan tiedot löytyvät tuolta: http://www.rajahiilen.net/